LomarengasLomarengas

Suomen suot – soiden suojelu ja ennallistaminen

Saattaa sisältää mainoslinkkejä.

Suomen luonto on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Suot ovat tärkeä osa suomalaista luontomaisemaa ja soiden suojelulla on suuri merkitys esimerkiksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Mitä suot sitten oikein ovat ja kuinka soiden ennallistaminen tapahtuu?

Artikkeli jatkuu alla
Osallistu soiden suojeluun ja vaikuta ilmastonmuutokseen!
Artikkeli jatkuu...

Miten suot syntyvät?

Mikä on suo ja miten suot syntyy? Suot on Wikipedian määritelmän mukaan ”kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempää”.

Vesi ei siis kerkiä haihtua alueelta, vaan sitä jää maanpintaan aiheuttamaan erilaisia reaktioita kasvillisuudessa. Alueen kasvillisuuden jäänteet muodostavat esimerkiksi turvetta ja soiden monimuotoisuus tekee niistä yhden rikkaimmista ekosysteemeistä.

Suon synty vaikuttaa myös hieman siihen, millainen suotyyppi on kyseessä. Suot eivät ole kaikki siis samanlaisia.

Yleisimmät Suomen suotyypit ovat:

  • Puistoiset suot
  • Puuttomat avosuot, joihin kuuluvat rämeet, korvet, nevat, letot, luhdat ja lähteiköt

Pohjoisen suot ovat Suomessa märempiä, kun taas Etelä-Suomesta löytyy enemmän kuivempaa keidassuota.

Artikkeli jatkuu alla
HintaopasHintaopas
Artikkeli jatkuu...

Miksi Suomessa on paljon soita?

Soiden suojelu

Maailmassa suoalueita ei ole kovinkaan paljon ja joidenkin arvioiden mukaan vain noin 3% maapallon pinta-alasta on turvesuota. Suomessa soita on kuitenkin varsin paljon ja Suomi onkin maailman kuudenneksi soisin maa.

Soita on runsaasti, sillä maamme pinta-ala on täynnä soiden syntyyn soveltuvia altaita ja painanteita. Lisäksi vettä sataa Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä ehtii haihtua. Suomen suot kartalla ovat keskittyneet Pohjanmaalle sekä Lappiin. Suomaata löytyy kuitenkin ympäri Suomea.

Vaikka Suomessa on paljon soita, on niiden määrä kuitenkin vähentynyt aikojen saatossa. Luonnonvaraisia soita on nimittäin metsäojitettu ja nykyään soita käytetään energiatarpeisiin varsinkin juuri turpeen polton osalta.

Tämä on kuitenkin ilmastonmuutoksen kannalta varsin haitallista ja monet luonnonsuojelujärjestöt pyrkivät lisäämään suojeltujen soiden määrää ja ennallistamaan niitä.

Artikkeli jatkuu alla
Scandinavian OutdoorScandinavian Outdoor
Artikkeli jatkuu...

Suot ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen estämisen kannalta ovat luonnonvaraiset suot hiilinieluina tärkeässä roolissa. Suolla on nimittäin erinomainen kyky sitoa hiiltä ja metaania, vähentäen niiden haitallista vaikutusta ilmastolle. Suomen suot ovat vuosien saatossa olleetkin tärkeässä roolissa sitomassa ilmastoon syntynyttä hiilidioksidia.

Lisäksi suot säätelevät vesien virtausta sekä eliöstön monimuotoisuutta. Esimerkiksi monet Suomen uhanalaiset kasvilajit ovat suolajeja ja lisäksi uhanalaisista eläimistä osa elää suoympäristössä.

Soiden suojelu onkin elintärkeää, jotta pystymme pitämään Suomen luonnon monipuolisena.

“Noin 70 % hiilivarastostamme on sidottu turpeeseen. Pelkästään Etelä-Suomen alueella, siis alueella, jolla soista on ojitettu noin 70%, soihin sitoutunut hiilivarasto on noin 2 miljardia tonnia hiiltä. Vertailun vuoksi, koko liikennesektorin hiilipäästöt ovat Suomessa noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa, eli Etelä-Suomen soissa on noin 500 kertaa enemmän hiiltä kuin mitä koko maan liikennepäästöistä tulee vuodessa.” Lähde: Hiilipörssi

Artikkeli jatkuu alla
WeekendbeeWeekendbee
Artikkeli jatkuu...

Soiden suojeleminen: kuinka soita suojellaan?

Soiden suojelu tapahtuu Suomessa pitkälti erilaisten Suomen luonnonsuojeluliiton toimien ansiosta. Suojeltua suoaluetta löytyy jo varsin runsaasti, mutta valitettavasti lähinnä Pohjois-Suomessa. Noin 90% suojelluista soista sijaitsee pohjoisessa ja vain noin 2% Etelä-Suomen suoalueista on suojeltua.

Suojelualueiden lisäämisen lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto tekee töitä soiden ennallistamisen osalta. Sen avulla ojitettua suomaata pyritään palauttamaan alkuperäiseen tilaan. Valitettavasti turvetuotantoon otettu suo ei palaudu alkuperäiseksi ja siksi monet ajavatkin turpeen energiakäytön lopettamista. Aivan ongelmatonta ei ole myöskään ojitetun suoalueen entisöiminen. Ojien purkaminen voi nimittäin johtaa metaanin ja muiden haitallisten kaasujen karkaamiseen maan pinnalta.

Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan myös vaikuttaa soiden suojeluun. Voit tukea Luonnonsuojeluliiton toimintaa ja osallistua erilaisiin talkootöihin. Tämän lisäksi voit osallistua Hiilipörssiin. Kyseessä on ilmastonmuutosta hillitsevä järjestö, jossa ostat osuuden Hiilipörssistä ja samalla sijoitat hiiltä ilmakehästä suohon.

Voit tutustua tarkemmin Hiilipörssin toimintaan heidän kotisivuillaan: https://hiiliporssi.fi/

Luonnossa liikkuessa on tietenkin tärkeä olla jättämättä luontoon jälkiä roskaamalla tai suoalueita tuhoamalla. Suoalueisiin ja niiden rikkaaseen eliöstöön voi tutustua Suomessa monissa kansallispuistoissa.

Retkeilemällä voi omalta osaltaan tukea myös suomalaista luontoa ja varmistaa, että säilytämme mahdollisimman paljon maamme suoalueesta koskemattomana ja entisöimme kuivuneita soita takaisin luonnontilaan.

LomarengasLomarengas

Lue lisää aiheeseen liittyvää:

KotimaaTutuksi.fi iconKotimaaTutuksi.fi
KotimaaTutuksi.fi on sivusto Suomesta ja maamme upeista mahdollisuuksista. Haluamme sivuillamme tuoda esille kotimaasta löytyvät mahdollisuudet, jotta jokainen pääsee tutustumaan Suomeen kokonaisvaltaisesti.
Sll