Sinilevä on Suomessa usein varsinkin kuuman kesän loppupuolella esiintyvä ongelma, jota voi olla merissä ja järvissä.
Sinilevä järvessä tai meressä on kurja haitta varsinkin, jos olet lähdössä kesälomareissulle esimerkiksi mökille ja huomaat vesistön olevan täynnä sinilevää.
Oletko miettinyt voiko meressä tai järvessä uida, jos siellä on sinilevää? Onko sinilevä vaarallista ja miten se vaikuttaa terveyteen? Vastaamme näihin kysymyksiin ja moneen muuhun tässä artikkelissa sekä tarjoamme linkit ajankohtaiseen sinilevätilanteeseen.
Sinilevän tunnistaminen yksinkertaisella testillä
Jos olet epävarma onko vedessä kelluva levä sinilevää, siitepölyä tai jotain muuta, niin tee yksinkertainen testi.
Yleensä sinilevän kukinta on runsaimmillaan keski- ja loppukesällä, kun taas siitepölyä esiintyy yleensä alkukesästä. Vihreä levä järvessä tai meressä on usein sinilevää.
Sinilevän voi tunnistaa yleensä näillä kahdella tavalla:
Juomalasi -testi:
Käytä kertakäyttöhanskoja ja ota vettä juomalasiin ja jätä se seisomaan esimerkiksi pöydälle noin tunnin ajaksi. Kyseessä on sinilevä, jos pintaan nousee vihertäviä hiukkasia.
Jos hiukkaset ovat esimerkiksi keltaisia, niin tällöin on usein kyse havupuiden siitepölystä. Siitepöly ei ole koskaan vihreää.
Keppi -testi:
Tässä testissä voi käyttää keppiä, jonka kanssa koetat nostaa levämassaa vedestä. Kyseessä on sinilevä, jos levämassa hajoaa hiukkasiksi veteen.
Jos taas levämassa jää niin sanotusti roikkumaan keppiin, tällöin on usein kyseessä jokin muu kuin sinilevä.
Sinilevä voi näyttää hyvinkin erilaiselta sen eri kukintovaiheissa. Alku- ja loppukesästä sinilevä näyttää myös hieman erilaiselta.
Tästä tunnistat rannalla esiintyvän sinilevän:
- Pieni määrä sinilevää näyttää yleensä vedessä vihreiltä tai hieman kellertäviltä hiukkasilta
- Rannalla voi esiintyä myös kapeita leväraitoja
- Tyynellä ilmalla suuri määrä sinilevää muodostaa yleensä isompia levälauttoja, jotka kasaantuvat rannoille
- Runsaasti esiintyvä sinilevä voi näyttää myös maalimaiselta veden pinnassa tai hernerokalta
Mitä sinilevä on ja miten se leviää?
Sinilevät eivät oikeastaan ole levää, vaan ne ovat bakteereja. Sinileviä kutsutaan siis myös syano- sekä sinibakteereiksi. Sinilevälajeja on useampia ja osa elää myös muualla kuin veden pinnalla. Niitä voi esimerkiksi tavata myös veden pohjassa tai rantakalliolla.
Sinibakteerit tuottavat kasviplanktonlevien tapaan happea, jonka takia niitä kutsutaan sinileviksi. Jotkin sinilevät sisältävät myös niin kutsuttuja kaasurakkuloita, joiden avulla ne pystyvät muodostamaan pintakukintoja vesistöihin.
Sinilevät yhteyttävät auringon valossa samaan tapaan kuin levät ja kasvit, poiketen siten siis muista bakteereista.
Sinilevät lisääntyvät jakautumalla, joka on erittäin nopea ja tehokas lisääntymiskeino. Tämän takia sinilevä voi syntyä hyvinkin nopeasti ja levitä isoiksi lautoiksi laajalle alueelle.
Sinilevä vedessä: Esiintymiseen ja leviämiseen vaikuttaa myös erityisesti sääolosuhteet, varsinkin lämpötila ja tuuli. Voimakas tuuli voi esimerkiksi kuljettaa sinilevämassaa muualle ja usein tuuli myös hajottaa levälauttoja.
Sinilevien määrät vaihtelevat kesästä toiseen juurikin sääolosuhteiden vuoksia.
Sinilevän esiintyminen – Milloin ja missä sitä on?
Sinilevää on tavattavissa yleensä vasta keskikesästä eteenpäin, jolloin vesi alkaa lämmetä ja sinilevät pystyvät lisääntymään paremmin. Heinä- elokuu on yleensä suotuisin aika sinilevälle, jolloin voi syntyä hyvin nopeasti suuriakin levämassoja.
Usein sinilevää on havaittavissa Etelä-Suomen rehevöityneissä järvissä, mutta sitä löytyy myös esimerkiksi Lapista. Sinilevää löytyy varsinkin kuumina kesinä järvien lisäksi Itämerestä, yleisimmin sitä tavataan Suomenlahdella sekä Saaristomerellä.
Miten toimia, jos löytää sinilevää rannasta?
Sinilevästä tai muista poikkeavuuksista vedessä kannattaa aina ilmoittaa oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Yhteystiedot löytyvät kuntien verkkosivuilta sekä yleensä myös yleisten uimarantojen ilmoitustauluilta.
Sinilevästä tulisi aina ilmoittaa, jos sitä havaitsee rannoilla, sillä sinilevät aiheuttavat usein terveyshaittoja. Osa sinilevästä tuottaa jopa hermomyrkkyjä.
Sinileväistä vettä ei saa käyttää juomavetenä tai ruoanlaitossa
Osa sinilevästä on siis myrkyllistä, joten sitä kannattaa aina varoa. Vettä ei kannata missään nimessä käyttää juomavetenä eikä ruuan laitossa, sillä sinilevän mahdolliset myrkyt eivät hajoa edes vettä keitettäessä.
Vettä ei suositella myöskään käytettäväksi huuhtelu- tai kasteluvetenä syötäville kasviksille tai vihanneksille. Älä käytä vettä myöskään tiskivetenä.
Vedessä voi kuitenkin uida, jos sinilevää on havaittavissa vain vähän, eikä kunnan terveydensuojeluviranomainen ole asettanut uimiselle rajoitteita. Kannattaa kuitenkin pitää silmällä varsinkin lapsia, etteivät he vahingossa niele sinileväistä vettä.
Jos sinulla on herkkä tai allerginen iho, niin kannattaa välttää uimista vaikka sinilevää olisi vain vähän.
Uimisen lisäksi kannattaa myös olla varuillaan, jos vesiurheilee sinileväisessä vedessä, sillä tällöin aerosoleja muodostuu paljon.
Peseytymistä sinileväisessä vedessä ei myöskään suositella, eikä varsinkaan löylyvetenä käytettäväksi. Tällöin altistuu herkästi hengittämään sinilevien myrkkyjä, jos sitä heittää kiukaalle.
Sinilevän oireet
Sinilevän oireet voivat olla erilaisia, sillä ihmisten herkkyys sinilevälle vaihtelee.
Sinilevän oireet ihmisellä voivat olla:
- Erilaisia allergisia iho-oireita esimerkiksi kutina tai punoitus
- Erilaisia vatsaoireita esimerkiksi mahakipu, ripuli, pahoinvointi ja oksentelu
- Flunssan kaltaisia oireita muun muassa päänsärky, nuha tai kuume
- Silmä- ja korvatulehduksia voi myös ilmaantua
Sinilevän oireet ilmestyvät yleensä muutaman tunnin sisään sinileväisessä vedessä uimisen jälkeen. Uimisen jälkeen kannattaa siis aina peseytyä hyvin puhtaalla vedellä. Myös silmät kannattaa huuhdella hyvin varsinkin, jos on sukeltanut.
Jos epäilet saaneesi oireita sinilevästä, kannattaa ottaa aina yhteyttä oman alueen terveyskeskukseen tai päivystykseen.
Jos sinulla on epäilys myrkytyksestä tai saat erittäin vakavia oireita, hakeudu välittömästi lääkäriin. Soita myrkytystietokeskukseen, jos olet epävarma oireista.
Eläimiä ei kannata myöskään päästä sinileväiseen veteen, sillä esimerkiksi koirat usein juovat vettä uidessaan. Koira saattaa myös uimisen jälkeen nuolla turkkiaan, jolloin myrkkyä voi joutua elimistöön.
Yleisimmät sinilevämyrkytyksen oireet koirilla ovat:
- Ripuli, oksentelu ja kuolaaminen
- Heikkous ja lihastärinä
- Jäykkyys ja halvausoireet
Jos epäilet, että lemmikki on uinut sinileväisessä vedessä, kannattaa pestä se erittäin hyvin uimisen jälkeen. Jos koira on päässyt juomaan vettä, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi.
Sinileväisestä vedestä kalastaminen
Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan ei ole vaarallista käyttää kaloja ruuaksi, jotka on pyydetty sisnileväisestä vedestä. Kalojen sisäelinten käyttöä tulee kuitenkin välttää, sillä levien myrkyt kerääntyvät yleensä juuri sisäelimiin. Kalat pitää pestä myös todella huolellisesti ennen niiden käsittelyä. Tässäkin kannattaa käyttää maalaisjärkeä, että kuinka sinileväisessä vedessä kalastaa ruokakaloja.
Simpukoiden ja kotiloiden syömistä pitää kuitenkin välttää. Niihin kertyy voimakkaasti sinilevissä olevia maksa- sekä hermomyrkkyjä.
Rapuja sen sijaan voi syödä, sillä niiden ei ole todettu aiheuttaneen oireita ihmisille.
Mistä löytyy tietoa Suomen sinilevätilanteesta?
Suomessa sini- sekä syanobakteereja tutkitaan hyvin ahkerasti ja sinilevätilannetta voi seurata helposti netistä.
Löydät sinilevätiedotteita näiltä sivustoilta:
- Jarviwiki.fi -sivustolta löytyy valtakunnallinen sinileväseuranta
- Vesi.fi -sivusto tiedottaa sisävesien sinilevätilanteesta
- Itameri.fi -sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa Itämeren sinilevätilanteesta
- Syke.fi – Suomen ympäristökeskuksen sivustolla julkaistaan kesäisin valtakunnallinen sinileväkatsaus kerran viikossa
- Ely-keskus.fi – Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavat täällä sinilevätilanteesta alueittain.
- Kuntien sivut tiedottavat uimarantojen sinilevätilanteesta
Järviwikin kautta pyritään saamaan yleiskuva koko maan sinilevätilanteesta. Seurantaan kuuluu tänä kesänä yhteensä 456 havaintopaikkaa merialueilla ja sisävesistöissä. Seurantapaikoilla tullaan käymään kesä- ja syyskuun välillä kerran viikossa.
Uimarantojen sinilevätilanteesta löytyy tietoa siis kuntien sivuilta. Rantojen ja uimaveden tilannetta seurataan aktiivisesti ja sinilevästä ilmoitetaan yleensä uimarantojen ilmoitustauluilla ja kuntien nettisivuilla. Tilanteesta tiedottaa kunnan terveydensuojeluviranomainen.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että sinilevätilanne voi vaihdella myös saman päivän aikana riippuen veden virtauksista ja tuulista. Vesiä valvovat viranomaiset eivät pääse tarkastamaan rantoja päivittäin, joten kannattaa myös itse arvioida silmämääräisesti uimarannan veden tila.
Sinilevää ei tule pelätä, vaan ottaa se huomioon ja käyttää maalaisjärkeä sen kanssa.
