Mustikka on yksi suomalaisten rakkaimpia marjoja ja samalla myös yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvientituotteista.
Mustikka kasvaa suuressa osassa Suomea ja sato on maanlaajuisesti uskomattoman suuri. Ihmisen lisäksi tästä luonnon tarjoamasta herkusta nauttii muun muassa karhut ja erilaiset linnut. Todella monia kiloja mustikoita jää kuitenkin aina metsään, joten ylipoiminnan vaaraa ei ole nähtävillä. Mustikka myös lisääntyy suurimmaksi osaksi maarönsyjen avulla, joten marjat eivät myöskään ole välttämättömiä kasvin leviämiseen, joskin sitä tietysti auttavat.
Mustikalla on myös puutarhoissa kasvatettava lajikaveri eli Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva pensasmustikka. Se kuitenkin eroaa luonnossa kasvavasta villistä mustikasta selkeästi muun muassa ulkonäön, maun ja ravintoarvojen perusteella. Mustikan latinankielinen nimi on Vaccinium Myrtillus, pensasmustikan taas on Vaccinium corymbosum.
Englanniksi eroa luonnossa kasvavan ja kasvatettavan pensasmustikan välillä on pyritty korostamaan villimustikan omalla nimellä. Bilberry tarkoittaa siis pohjoisessa villinä kasvavaa luonnonmustikkaa ja blueberry muita mustikoita, kuten juuri pensasmustikkaa.
Mustikan terveysvaikutukset ovat moninaiset
Yksi merkittävistä syistä miksi juuri sinun pitäisi poimia mustikoita on niiden huimat terveysvaikutteet. Mustikat sisältävät suuren listan eri vitamiineja, kuten A-vitamiinia, eri B-vitamiineja, sekä C-, E- ja K-vitamiinia. Kivennäisaineista löytyy muun muassa suoloja, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia.
Mustikan sisältä löytyy myös muita tärkeitä aineita, kuten tummansinistä väriä antava antosyaani, joka on yksi mustikassa olevista flavonoideista.
Mustikka on siis todellinen terveyspommi ja sisältää monia erilaisia kivennäisaineita, sekä vitamiineja.
Mustikan terveyshyödyt ovat myös todella suuret, jotka voi pitkistä hivenaine- sekä vitamiini -listoista uskoa. Suomalaisessa tutkimuksessa mustikoista on löydetty muun muassa antioksidantteina toimivia yhdisteitä, joilla on vaikutusta matala-asteisiin tulehduksiin. Lisäksi tutkimuksissa on löydetty viitteitä mustikan vähentävän muun muassa aterian jälkeisen insuliinin tarvetta.
Maailmansotien aikana lentäjät söivät mustikoita hämäränäön parantumisen vuoksi, mutta tutkimuksilla tätä ei olla pystytty todistamaan. Muutoinkin tutkimukset villiä luonnonmustikkaa kohtaan ovat vielä alkutekijöissä.
Mustikan hyödyt ovat siis todella suuret, sillä vitamiineista, ravintokuiduista, hivenaineista ja polyfenoleista kiittää koko keho. Lisäksi mustikka ja terveys liittyvät toisiinsa myös mustikoiden poiminnan osalta, sillä mustikoiden poiminta kuten kaikki marjastaminen, on mukavaa arkiliikuntaa Suomen kauniin luonnon ympäröimänä puhtaassa ulkoilmassa.
Ja mikä parasta mustikan terveellisyys on aivan kaikkien saavutettavissa.
Mustikan kasvupaikka löytyy läheltä
Lähtiessäsi poimimaan mustikoita ei metsän tyyppiin tarvitse kiinnittää niin paljoa huomiota kuin esimerkiksi sienestyksessä, sillä mustikka kasvaa melkein kaikissa eri tyylisissä Suomen metsissä.
Mustikan kasvupaikka saattaa siis olla lehto, tuore kangasmetsä tai mikä vaan muu alusta. Mustikan kasvualue kattaa koko Suomen.
Maailmanlaajuisesti mustikan levinneisyys ei kuitenkaan rajoitu vain Suomeen, Pohjoismaihin ja Eurooppaan, sillä eri tyyppisiä luonnonmustikoita tavataan myös Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Ideaali mustikan kasvuympäristö tulee olla hivenen varjoisa, sillä suorassa auringossa se ei viihdy ainakaan hyvin. Joillakin paikoilla mustikka kasvattaa vain lyhyen varren, mutta joillakin paikoilla mustikka on hyvinkin korkeaa ja näin helpompaa kerätä.
Kokenut mustikanpoimija etsii korkeita ja suuria marjoja kasvattavia mustikoita pohjoisrinteiltä.
Mustikan kukinta eri puolilla Suomea
Jos mustikoista tulee puhetta, niin harva muistaa milloin mustikka kukkii ja minkä näköinen mustikan kukka oikein edes on. Mustikan kukka on marjaa vastoin punainen, joskus myös vihertävä, kauniin kellomainen ja sijaitsee yksittäin eri puolilla varpua. Mustikan kukan erottaa kasvuston alta helpoiten varovasti varpuja käännellen.
Mustikka kukkii vuodesta ja sen lämpötilasta riippuen toukokuusta heinäkuuhun.
Mustikkasato riippuu paljon siitä, miten kukinta ja pölytys onnistuvat. Mikäli alkukesä on pitkälle kylmä ei pölyttäjiä liiku tarpeeksi ja mustikkasato jää pieneksi. Lämmin alkukesä taas takaa hyönteisten heräämisen ja pölytys onnistuu hyvin, jolloin mustikkasato on suuri.
Mustikan kypsyminen riippuu sääolosuhteista
Milloin mustikat kypsyvät, on vaikea kysymys vastata sillä aikaikkuna on aina heinäkuun alusta syyskuun alkuun. Mustikka kypsyy eri aikoihin eri puolella suomea, sillä pitkä maa tuo paljon vaihtelua eri paikkakuntien välille, samoin kuin sääolosuhteet.
Paikallisesti hajontaa aiheuttaa myös muun muassa mustikoiden kasvuympäristö, kuten metsän tyyppi. Mustikat kypsyvät usein melko harppauksin, joten metsässä kannattaa tutkia marjojen tummuutta ja makua vaikka viikon välein.
Lisäksi tänä päivänäkin hyödyllinen vanhan kansan merkki sille, että mustikat ovat kypsiä on linnun kakan vaihtuminen siniseksi. Ihmiset eivät ole siis ainoita, jotka odottelevat herkullisen sadon kypsymistä.
Nykyaikana mustikan kypsyminen on myös helppo tarkistaa netissä olevista apuvälineistä, sekä esimerkiksi paikkakuntien sosiaalisen median keskusteluryhmistä.
Mustikan poiminta onnistuu monella tyylillä
Mustikan, kuten muidenkin marjojen poiminta on erittäin rauhoittavaa puuhaa ja myös erittäin tehokasta arkiliikuntaa. Huomaamatta metsässä kävelee pitkiäkin matkoja ja itse poiminta vaatii myös tietysti liikuntaa.
Mustikan poiminta onnistuu helposti mihin tahansa keittiön kulhoon, mutta varsinkin pitkillä mustikan keruu reissuilla helpottaa, jos mukana on kannellinen ämpäri. Haastavassa maastossa mukaan kannattaa ottaa useampi pieni kannellinen ämpäri kuin iso kymmenen litran.
Tapoja mustikoiden poimintaan on varmaan yhtä monia kuin marjojen poimijoita. Jotkut haluavat kerätä käsin ja ainoastaan suurimmat marjat talteen, toiset keräävät kaikki, mutta välttelevät hämähäkinseittejä ja muita ötököitä. Myös poimurilla kerääminen on yleistä, tosin loppukesästä/alkusyksystä erittäin pehmeiksi kypsyneitä marjoja on vaikea kerätä poimurilla.
Rautakaupoissa myydään myös marjojen poimintaan tarkoitettuja haravia, mutta ne toimivat parhaiten puolukoille. Vanhemmille ihmisille, joille kyykkyyn meneminen ja kumartelu on haastavaa, kannattaa suosia varrellisia poimureita. Näin saa liikuntaa raikkaassa ilmassa, sekä oman mustikkasaaliin talteen, mutta välttyy liioilta selkäkivuilta.
Mustikoiden poiminta-aika
Mustikoiden poiminta-aika vaihtelee vähän paikkakunnasta, sillä Suomi on kovin pitkä maa. Lisäksi myös kasvupaikan olosuhteet aiheuttavat paikallisia eroja kypsymiseen. Nykyisen kokemattomankin mustikanpoimijan on helppo tarkistaa mustikoiden kypsyminen netin avulla ja esimerkiksi sosiaalisen median ryhmistä.
Marjojen poiminta myyntiin
Marjojen poiminta myyntiin on myös kannattavaa lisätuloa vaikka kesäloman aikana, sillä itse keräämiä marjoja voi myydä Suomessa verovapaasti. Tiettyjä rajoituksia myyntiin kuitenkin liittyy, sillä marjojen poiminnassa ei saa työllistää ketään, eikä mustikoita saa jalostaa esimerkiksi hilloksi.
Lue verohallinon sivuilta ajankohtaiset säännökset marjojen poiminnasta myyntiin: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48538/luonnontuotetulojen_verotu/
Mustikan näköislaji – Juolukka
Mustikan poimintareissulla saattaa tulla vastaan myös mustikan näköislaji Juolukka, joka nimensä perusteella on puolukoiden sukua, mutta ulkonäöltään marja näyttää ja maistuu todella paljon mustikalta. Löytämäsi marja ei ole myrkyllinen, ainoastaan muita marjoja vähemmän tunnettu ja se kuuluukin sivustomme Suomen marjat -listaan, joka sisältää luontomme syötävät marjat.
Mustikkaan verrattuna juolukan maku on laimeampi, mutta ravintoarvot sitäkin paremmat esimerkiksi C-vitamiinin osalta. Juolukka on hyvä lisäys muun muassa herukkamehuihin tai mustikkahilloon.
Jos mustikan poiminta retkelläsi tulee juolukka vastaan, kannattaa siis ehdottomasti kerätä marjat talteen!
Mustikoiden säilöminen monella eri tapaa
Mustikoiden säilöminen on pikaista puuhaa, sillä vähäisen hedelmähapon vuoksi poimittujen mustikoiden säilyvyys on huono. Kannattaakin putsata ja säilöä poimitut mustikat talteen heti keräämisen jälkeen tai viimeistään seuraavana päivänä pitäen marjat jääkaapissa, sillä mustikoiden pehmetessä varsinkin putsaamisesta tulee hankalaa.
Nopea pakastaminen auttaa myös säilyttämään mustikan sisältämiä vitamiineja paremmin, kuten C-vitamiinia.
Kesän aikana ei kuitenkaan kannata vain säilöä kaikkia mustikoita, sillä ravintoarvot ovat parhaimmat tuoreeltaan. Jätä siis aina hiukan mustikoita nautittavaksi heti! Tuoreet mustikat säilyvät jääkaapissa useamman päivän.
Mustikoiden pakastus
Mustikoiden ehdottomasti helpoin säilöntätapa on pakastaminen. Mustikoiden pakastus ei vaadi muita säilyvyyttä edistäviä vaiheita, vaan voit vain kaataa mielellään juuri äsken poimitut ja putsatut mustikat haluamaasi säilytyspurkkiin tai pussiin ja asettaa ne suoraan pakkaseen.
Mustikoiden pakastus ilman sokeria tai mitään muutakaan on siis kaikista paras keino.
Mustikan kuivaus
Toinen erittäin hyvä mustikoiden säilöntätapa on mustikoiden kuivaaminen. Tämä onnistuu kaikista helpoiten elintarvikkeiden kuivaamiseen tarkoitetulla kuivurilla, mutta onnistuu myös kaikkien kotoa löytyvän perus uunin avulla. Mustikoiden kuivaus uunissa kestää tosin kauemmin ja uunia täytyy muistaa valvoa tarkasti. Tämän vuoksi mustikan kuivaus kuivurilla on huomattavasti helpompaa.
Kuivattu mustikka painaa ainoastaan 10% normaalin painosta, jonka vuoksi se on kevyttä evästä ottaa esimerkiksi vaellusretkelle mukaan. Kuivatut mustikat ovat ennen kaikkea myös erittäin herkullisia ja terveellisiä, sekä säilyvät pitkään.
Mustikoiden lehtiä voi myös kuivata ja käyttää hyödyksi, tosin niiden sisältämän oksaalihapon vuoksi ne eivät sovellu kaikille. Kokeile tehdä kuivatuista mustikan lehdistä teetä tai käytä niitä esimerkiksi ruokien koristeluun! Jos keräät mustikan lehtiä, niin huolehdi, että itse varpu ei kärsi mitenkään.
Mustikkahillo
Esimerkiksi pakkasen täyttyessä, erittäin hyvä tapa säilöä mustikoita on keittää ne hilloksi. Mustikkahillon keittäminen on yksinkertaista eikä siihen tarvita muuta kuin mustikoita, vettä, hillosokeria, kattila ja säilytykseen tarvittavat purkit. Aikaakaan hillon keittämiseen ei mene kuin noin tunti, joten tapa sopii kiireisemmänkin arjen keskelle.
Mustikkahillo sopii todella hyvin muun muassa luonnonjogurtin ja rahkan kanssa syötäväksi, sekä kesällä herkullisten muurinpohjalettujen kaveriksi.
Voit myös sekoittaa mustikoiden joukkoon hiukan vadelmia ja kokeilla herkullista kuningatarhilloa!
Mustikkamehu
Toinen erittäin helppo tapa säilöä mustikat on keittää ne mehuksi. Mustikkamehu on helppo tehdä mehumaijalla samaan tyyliin viinimarjojen kanssa tai sitten mehua voi tehdä vain mustikat keittämällä ja siivilöimällä pelkkä mehu talteen marjan kuorista.
Myös keittämällä ja aurinkoisella ikkunalla tekeyttämällä saa vahvan makuista ja makeaa mustikkamehua. Vaihtoehtoja on siis monia!
Mustikan ravintosisältö on kattava
Mustikan ravintoaineet todistavat sitä, että mustikka on todellinen lähimetsästä löytyvä terveyspommi. Mustikan terveellisyys on aivan omaa luokkaansa, sillä mustikka on itseasiassa paljon terveellisempi kuin monet Suomeen tuotavat ulkomaiset hedelmät. Kannattaa siis kesällä miettiä ostaako kaupasta mukaan pitkän matkan päästä tuotuja hedelmiä tai matkaako itse kohti lähimetsää ämpärin kanssa.
Mustikan ravintosisältö:
- Energia: 271 kJ (65 kcal)
- Rasva: 1,1 g
- Hiilihydraatit: 10,2 g
- Josta sokereita: 8,4 g
- Proteiini: 0,8 g
- Ravintokuitu: 3,3 g
Lisäksi mustikan ravintoarvo on sitä parempi mitä pohjoisempaa marja on kerätty eli Suomessa saadaan nauttia vielä kaikista terveellisimmistä mustikoista.
Monet nykyisin seuraavat myös ruokiensa kalorimäärää, ja heidän helpotukseksi mustikan kcal on vain 65, eli kaloreita mustikoissa on sadassa grammassa vain 65 ja energiaa 271 kJ. Mustikka sisältää paljon hiilihydraatteja, mutta mustikan hiilihydraatit ovat suurimmaksi osaksi hedelmäsokeria eli fruktoosia, sekä muita sokereita. Tyydyttyneitä rasvoja mustikassa ei ole ollenkaan ja rasvaakin vain 1,1g sadassa grammassa.
Ei myöskään pidä unohtaa mustikan sisältämiä kuituja, sillä mustikka on todella hyvä kuidun lähde. Sadassa grammassa mustikoita on 3,3g ravintokuitua, joka on hyvä määrä suositellusta noin 25g vuorokaudessa. Juurikin kuitujen vuoksi mustikka on todella hyvä myös mahavaivoista kärsiville.
Mustikan vitamiinit ja niiden vaikutukset terveydelle:
- A- vitamiini – solujen uusiutuminen, immuunijärjestelmä, näkö
- Eri B-vitamiinit – keskushermosto ja muisti, mieliala, vireys, hiukset, kynnet, iho
- C-vitamiini – vireystila, vastustuskyky, iho, hiukset, haavojen parantuminen
- E-vitamiini – elinten toiminta, hidastaa ikääntymistä
- K-vitamiini – aineenvaihdunta, veren hyytyminen, vahvistaa luustoa, immuniteetti
Mustikan sisältämät kivennäisaineet:
- Kalium
- Kalsium
- Magnesium
- Suolat
- Seleeni
- Rauta
- Sinkki
Lähde siis poimimaan talteen tämä ilmainen terveyspommi.
